Tietoa kivitalosta

Energiatehokkuus

Energiatehokkuus

Vähemmän energiaa kuluttavia rakennuksia

Suomen on muiden maiden tavoin vähennettävä kasvihuonepäästöjään tuntuvasti tulevien vuosikymmenten aikana. Rakennusala on tärkeässä tärkeässä asemassa päästöjen vähentämisessä.

Rakennukset tuottavat vuosittain noin 30 % Suomen kasvihuonepäästöistä, eli 24 miljoonaa tonnia hiilidioksidiksi muunnettuja päästöjä.

Energiasta rakennuksissa käytetään 40 % Suomen vuosittaisesta energiankulutuksesta. Rakentamiseen ja asumiseen kulutetaan energiaa yhteensä n. 140TWh/v, jos tästä säästettäisiin 10 %, niin se vastaisi yhden ydinvoimalan vuosituotantoa.

Rakennusten valmistamisen osuus on 10 %, ja asuminen sekä kunnossapidon 90 % niiden aiheuttamasta energiankulutuksesta.

Koko rakennuskannan energiankäyttöä kuvaava piirre on, että uusien rakennusten lämmityksen energiantarve pienenee samalla, kun sähköenergian tarve kasvaa. Lisäksi rakennusten viilentämiseen käytetään yhä enemmän energiaa.

Ilmastonmuutos kiihdyttää kasvihuoneilmiöitä ja samalla fossiiliset polttoaineet muuttuvat vaikeammin saataviksi. Siksi myös rakennusteollisuus on sitoutunut pienentämään energiankulutustaan. Samalla kaikki rakennuksiin ja rakentamiseen kulutettava energia on käytettävä tehokkaammin hyödyksi.

Samalla energiamäärällä enemmän hyötyä

Energiankulutusta vähennetään ensisijaisesti parantamalla rakennusten energiatehokkuutta. Tämä tarkoittaa, että samalla energiamäärällä on pystyttävä tuottamaan entistä enemmän hyötyä.

Rakennuksen vaipan eli yläpohjan, seinien ja alapohjan hyvä lämmöneristyskyky ja tiiviys ovat ensiarvoisen tärkeitä energiatehokkaassa talossa. Rakenteen lämmönläpäisevyyttä ilmaistaan u-arvolla (W/m2K). Se kertoo paljonko rakenne vuotaa lämpöä ulos seinäneliömetriä kohden, kun sisällä on yksi aste lämpimämpää kuin ulkona. Mitä pienempi u-arvo on, sitä parempi on lämmöneristyskyky.

Yksinkertainen muoto ja järkevä koko tärkeitä

Jotta lämpö ei karkaa vaipan läpi, tulee rakenteista tehdä myös ilmatiiviit. Tiiviyden aikaansaaminen edellyttää huolellisuutta sekä suunnittelussa että rakentamisessa. Rakenteiden eri osien, kuten esimerkiksi yläpohjan ja seinän sekä ikkunakarmin ja seinän, liittymät tulee tiivistää hyvin. On myös huolehdittava, ettei rakenteeseen jää kylmäsiltoja, joiden kautta kylmä ilma pääsee kulkemaan rakenteiden läpi. Rakentamisvaiheessa tehtävällä lämpökuvauksella on helppo tarkastaa rakenteisiin mahdollisesti jääneet lämpövuotokohdat.

Parhaat mahdollisuudet energian säästämiselle antaa tehokas, yksinkertaisen muotoinen ja järkevän kokoinen rakennus. Energiankulutukseen ja asumisen viihtyisyyteen vaikuttavat merkittävästi rakennuksen sijainti tontilla ja asunnon eri toimintojen suuntaaminen sopiviin ilmansuuntiin.

Rakentamisen tulee perustua yksinkertaisiin ratkaisuihin, joiden toteuttaminen työmaalla on helppoa.

Vanhat konstit toimivat yhä

Vanhat 1900-luvun alun paksuseinäiset tiilirakennukset eristävät lämpöä niin hyvin, että vasta 2000-luvulla rakennettujen uudisrakennusten lämmönkulutus on niitä pienempää.