Kierrätys

Kiveä voi ja kannattaa kierrättää

Käytöstä poistettu rakennusmateriaali ei ole jätettä, vaan arvokasta uusioraaka-ainetta. Kaatopaikan sijaan se tulee saattaa kiertoon. Kivirakentajat ovatkin olleet aloitteellisia ja edelläkävijöitä kiertotalouden edistämisessä jo yli 20 vuoden ajan.

Maassamme kierrätetään noin 80 prosenttia kivipohjaisista rakennusmateriaaleista. Se on hyvin, sillä EU:n jätepuitedirektiivin tavoitteena on, että rakennus- ja purkujätteestä kierrätetään vähintään 70 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Purkurakennusten tiiliä voidaan puhdistaa ja käyttää uusien lailla kierrätystiilinä. Vanhat, käytetyt tiilet olisivat haluttua materiaalia, mutta tiilirakennuksia puretaan vuodessa vähän. Tiilien tuotannossa syntyvät hylkytiilet murskataan uudelleen tiilimassan raaka-aineeksi ja hukkaa ei synny käytännössä lainkaan.

Kierrätykseen tuleva puhdas betoni- ja tiilijäte tarkistetaan, varastoidaan ja murskataan laadunhallintajärjestelmän mukaisesti uudeksi tuotteeksi. Murskauksen aikana kiviainekselle tehdään säännöllisiä testejä sekä tuotteen teknisen laadun että ympäristökelpoisuuden varmistamiseksi. Lopputuotteena on kierrätysbetonimurske, joka on CE-merkitty tuote.

Kierrätysmurske soveltuu hyvin maanrakentamiseen. Se korvaa luonnonkiven sekä teknisesti toimivasti että kustannustehokkaasti. Murskeen tavallinen rakeisuusalue on 0/45 mm. Betonimurskeella voidaan korvata parhaita sora- ja kalliomurskeita esimerkiksi katu-, tie- ja kenttärakenteiden kantavissa sekä jakavissa kerroksissa. Tiilimursketta käytetään lisäksi tennis- ja urheilukenttien rakentamiseen.

Kierrätysmurske on teknisiltä ominaisuuksiltaan osin luonnonkiveäkin parempi. Tutkimuksissa tehtyjen havaintojen perusteella tien rakennekerrokset, joissa on betonimursketta kantavassa tai jakavassa kerroksessa, saavuttavat 13–15 vuoden jälkeen rakentamisesta noin 15–25 prosenttia suuremman kantavuuden kuin tavallisella kiviaineksella rakennetut rakennekerrokset.

Kierrätyksen ekologisuutta lisää se, että betonin murskaus sitoo hiilidioksidia.

Vaikka sementin valmistuksen yhteydessä vapautuu melko runsaasti hiilidioksidia, sitoutuu osa tästä takaisin betonin elinkaaren aikana, jos rakenteen purun jälkeen betoni murskataan jatkokäyttöön. Puhutaan jopa ”hiilinielusta”. Tätä takaisin sitoutumista ei ole mitenkään otettu huomioon betonin elinkaarilaskelmissa tai päästökaupassa.

Ennen kierrätystään kivipohjaiset materiaalit ovat ehtineet palvella rakennusten asukkaita ja käyttäjiä monesti jo yli sadan vuoden ajan. Kiertäessään ne korvaavat neitseellisiä kiviaineksia. Tämä lisää huomattavasti niiden ympäristöystävällisyyttä.

Kierrätys ei aina ole itsestään selvyys. Lue kierrätyksen esteistä täältä