Lammin joulukuussa 2023 valmistunut seurakuntatalo rakentui poikkeuksellisen tehokkaalla projektinjohtomallilla, jossa valtaosa urakoitsijoista oli lammilaisia. Runkorakentamiseen tarvittavat harkotkin haettiin vain kilometrin päästä Lammin Betonin tehtaalta.
– Uuden seurakuntatalon tilojen suunnittelun yhtenä lähtökohtana olivat muuntojoustavuus ja tilojen yhteiskäyttö. Esimerkiksi seurakuntasali saadaan jaettua siirtoseinillä kolmeksi eri tilaksi, kertoo projektipäällikkö Hannu Fagerlund Hämeenlinnan seurakuntayhtymästä.
– Saimme valoisat ja monikäyttöiset tilat, joita seurakuntalaiset voivat hyödyntää myös omissa perhejuhlissaan, kirkkoherra Heli Ulvinen toteaa.
Rakennuksen julkisivut on muurattu Tiilerin tummilla, käsinlyödyillä tiilillä. Harjakattoinen, kulmikas, U-muotoinen rakennus sopii hyvin viereiseen siunauskappeliin sekä heijastelee Lammin 1400-luvulta olevan harmaakivikirkon henkeä. Rakennuksen suunnittelusta vastasi Arkkitehtuuri Oy Lehtinen Miettunen, pääsuunnittelijana lammilainen Sakari Miettunen.
Paikallisilla urakoitsijoilla harkkorakentaminen halussa
Tiilien ja harkkojen logistiikka työmaille on aina sujuvaa, koska ne toimitetaan kappaletavarana sovitussa aikataulussa ilman työmaalla tapahtuvaa varastointia. Lammin seurakuntatalon työmaalla tarvittavien harkkojen toimitus hoitui vieläkin tehokkaammin. – Aamulla soitimme Lammin Betonille, mitä harkkoja seuraavaksi tarvitaan ja kuorma oli valmis haettavaksi puoleen päivään mennessä, Fagerlund kertoo.
Tilauksien koko vaihteli muutamasta lavasta hyvinkin suuriin määriin. Pääasiallisena harkkona oli Kuorikivi KK400 rapatun pinnan takana ja sen lisäksi käytettiin erikokoisia muottiharkkoja tiilisen julkisivun takana sekä LL400-lämpökiviä sokkelissa.
Harkkoladonnan ja -valut sekä ison osan muista seurakuntatalon runko- ja sisätöistä teki kaksi paikallista urakoitsijaa, Rakennus Kerttula Oy ja MTT-Palvelut Oy. Tiilimuuraustyöt puolestaan hoiti lahtelainen Muuraus Ässä Oy.
– Rakennuksessa on kulmaa kulman perään, yhteensä 48. Valuharkkorakennetta on 300 metriä ja harkkoja keskimäärin 20 varvissa. Urakoitsijoilla on todella pitkä kokemus harkkorakentamisesta, mikä oli ehdoton edellytys onnistuneen lopputuloksen kannalta, Fagerlund kertoo.
– Rakennusmateriaalien kestävyydestä puhutaan nykyään paljon, mikä onkin ihan oikein. Kuitenkin eri vertailuissa kiviainesten laskennallista mallia vähätellään. Kivi on kuitenkin kestävämpää kuin orgaaniset materiaalit, Fagerlund toteaa.
Lue laajempi artikkeli Kivestä Muuraamalla-lehdestä alta!