Muurattujen rakenteiden toimivuus kiertotaloudessa näytti voimansa Oulussa.
Vuonna 1924 valmistunut Vaasan höyrymylly on ollut Toppilansalmen satamamiljöön symboli. Sen tiiliset päädyt muistuttavat edelleen vanhasta vilkkaasta satamasta ja myllyn toiminnasta, vaikka niiden väliin on tehty moderni uudisosa. Nyt satama-alueen tyylikkäänä maamerkkinä on As Oy Toppilan Punainen Mylly.
Rakennuksen päädyistä toinen on alkuperäinen, mutta toinen on muurattu uudelleen vanhoista tiilistä kymmenen metrin päähän alkuperäisestä paikastaan. Kaavan mukaan rakennuksen molemmat päädyt olisi pitänyt säilyttää paikoillaan. Toinen päädyistä oli kuitenkin niin huonossa kunnossa, että sen pystyssä pysymistä ei voitu varmistaa. Vaikka pääty olisi pidetty entisellä paikallaankin, se olisi pitänyt muurata uudelleen.
Kiertotaloutta parhaimmillaan
Myllyn massiivinen länsipääty tuettiin ja jätettiin paikalleen. Sitä ei saanut vaurioittaa, joten rakennustyön ajaksi pääty tuettiin rakennuksen ulkopuolisilla teräsristikkotorneilla.
Lähes satavuotiaan rakennuksen tiilet olivat muutenkin säilyneet pääosin hyvin, mutta laastin vetolujuus oli nolla. Sellaisia seinärakenteita ei ollut mitään mahdollisuuksia käyttää uudelleen.
Näin ollen koko muu rakennus purettiin. Julkisivuista ja toisesta päädystä otettiin hyväkuntoiset tiilet talteen ja niistä muurattiin toinen pääty uudelleen mallin mukaisesti. Kaikkiaan 32 000 tiiltä puhdistettiin ja muurattiin uudelleen.
– Uudelleen käytetyt tiilet ovat teknisesti hyvässä kunnossa eli rakenne kestää yhtä hyvin kuin uusista tiilistäkin muurattu. Toisaalta tiilien uusiokäyttö säästi huomattavasti jätekustannuksissa ja on kiertotaloutta parhaimmillaan, Pohjois-Pohjanmaan museon korjausarkkitehti Raimo Tikka toteaa.
As Oy Toppilan Punaiselle Myllyn toteuttajille myönnettiin tämän vuoden Kestävä Kivitalo -palkinto.
Perustelujen mukaan vanhan teollisuusrakennuksen hyödyntäminen osana uudisrakennuksen ulkoarkkitehtuuria sekä purettujen tiilien hyödyntäminen uusiokäytössä antavat kohteelle erityisen arvon.
Rakennuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on myös ajateltu historiallisen perinnön säilyttämistä, pitkää elinkaarta, asumisviihtyvyyttä ja rakennuksen elinkaaren aikaisia käyttökustannuksia. Kohteen julkisivut ovat puhtaaksimuurattua, osin rapattua ja osin kierrätettyä tiiltä ja rungon välipohjarakenteet on tehty betonista paikalla valaen.
Lisätietoa Kestävä Kivitalo -palkinnosta ja As Oy Toppilan Punaisesta Myllystä www.kivitalo.fi
