Ajankohtaista

Stadikalle Arkkitehtuurin Finlandia

Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon voitti tänä vuonna Olympiastadionin peruskorjaus ja arkkitehtitoimistot K2S ja Arkkitehdit NRT.

Jo toistamiseen palkinnon vei rakennuksen peruskorjaus, sillä viime vuonna palkittiin Helsingin Käpylässä sijaitsevan Käärmetalon peruskorjaus. Muutakin yhteistä näillä rakennuksilla on: molemmat ovat kivirakenteisia ja molempien arkkitehtinä on alun perin ollut Yrjö Lindgren (1900–1952). Lindgren voitti urheilupyhätöstä järjestetyn arkkitehtuurikilpailun yhdessä Toivo Jäntin kanssa vuonna 1933.

Vuoden 2020 voittajan valitsi muusikko, näyttelijä Paula Vesala. Palkinnon myöntää Suomen Arkkitehtiliitto SAFA.

Huolella kunnostettuja yksityiskohtia

Arkkitehtitoimisto K2S:n ja Arkkitehdit NRT:n suunnittelema urakka sisälsi säilytetyn stadionkokonaisuuden korjauksen lisäksi monikäyttöiset laajennusosat sekä kaarrekatsomoiden kattamisen

Paula Vesala kertoo valinnallaan haluavansa kiittää Olympiastadionin historiantajuista ja tyylikästä suojelutyötä.

– Peruskorjatuissa tiloissa huomaa pysähtyvänsä ihailemaan niin huolella kunnostettuja pienen pieniä yksityiskohtia kuin uusien tilojen kuten stadionin alle louhittujen harjoittelusalien materiaalivalintoja, sekä näyttäviä aikansa rakenteita kuten alkuperäistä katsomon katosta, jonka säilyttäminen ja kunnostaminen on ollut varsinainen uroteko. Uudet rakenteet täydentävät Olympiastadionia mutta eivät pyri tuomaan siihen yllätyksiä, vaan tukevat tyylikkäästi stadionin alkuperäistä ja myöhempien rakennusvaiheiden henkeä, Vesala toteaa.

– Monenkirjavan käyttäjäjoukon – siis meidän kaikkien – tarpeita on pyritty ottamaan huomioon, mutta vanhan rakennuksen ehdoilla, Paula Vesala sanoo.

Paljon muurattuja rakenteita

Stadionin peruskorjauksessa on käytetty paljon muurattuja rakenteita. Näkyvimmät ovat etelä- ja pohjoiskaarteen julkisivut. Niiden betonipilareiden välissä, ikkunoiden alla olevat alueet pystymuurattiin vakiokahitiilellä. Täysin alkuperäistä vastaavaa tiiltä ei voitu käyttää, koska se ei täyttänyt kestävyysvaatimuksia. Näin ollen parhaaksi osoittautui rakenne, jossa vakiokahitiili muurattiin pystyyn alkuperäisen julkisivumuurauksen mukaisella hammastuksella. Muuraus myös lähtee vanhasta leukapalkista samasta kohtaa kuin alkuperäinen.

Väliseinämuurauksia koko työmaalla kertyy yhteensä noin 9 000 neliötä. Noin 2 000 neliön harkkomuurauksissa käytetään puolestaan sekä eriste- että valuharkkoja. Korjauspuolella on lisäksi runsaasti pinta-alaltaan pienehköjä alueita, joihin paikan päällä tehtävät muuratut rakenteet sopivat hyvin.