Kurjenlinna Turun keskustan kupeessa herää Ruususen unestaan. Sen vanhat täystiiliset kiinteistöt muutetaan pieteetillä asunnoiksi ja toimistotiloiksi. Jos työlään projektin ottaa hoitaakseen, se kannattaa hoitaa viimeisen päälle kunnolla. Niin on turkulainen Vuokrakartio Oy tehnyt kunnostaessaan vanhoja sairaalarakennuksia uuteen käyttöön. Hankkeessa kunnioitetaan perinteitä: massiivitiilirakenteet säilytettiin ja uudet ulkoseinärakenteet muurattiin keraamisilla Poroton-kennoharkoilla.
Vuokrakartio Oy:n toimitusjohtaja Niko Lappalainenon syystäkin ylpeä.
Kurjenlinnan noin 2,7 hehtaarin laajuinen alue on todellinen helmi – rakennustaiteellisesti ja sosiaalihistoriallisesti arvokas kokonaisuus, josta moni turkulainen ei ole ollut edes tietoinen. Se on kuin aidattu salainen puisto, jonne ei ohikulkija sattumalta eksy.
Vanhat rakennukset kunnostetaan ulkoasultaan alkuperäiseen loistoonsa, mutta asunnot ja toimistotilat toteutetaan luonnollisestikin uusimmalla tekniikalla. Vanha rakenne purettiin tiilimuuraukselle. Kaikki pintamateriaalit ja mm. välipohjat poistettiin. Uudet rakenteet toteutettiin Lappalaisen mukaan mahdollisimman alkuperäisen kaltaisilla materiaaleilla. – Käytimme rakentamisajankohdan hengen mukaista poltettua tiiltä myös väliseinärakenteissa, jotta rakenteista saataisiin täysin riskittömiä.
Talon asukkaille ja toimistojen työntekijöille on siten luvassa tukevia, upeita muurattuja seiniä, kaari-ikkunoita, tiiliholvauksia, vinoja kattoja – sekä kaupan päälle hyvä ääneneristys ja erinomainen sisäilma.
Hankkeen projektinjohtourakasta vastaa Rakennuspalvelu J. Martti & Co Oy ja suunnittelusta arkkitehti Sami Lehtniemi ARK Takala Oy:stä. Niin urakoitsijalla kuin suunnittelijallakin on runsaasti kokemusta vastaavista arvokohteista.
Alkuperäisen massiivitiilirungon kunto oli rakennuspalvelu J.Martti & Co Oy:n vastaavalle työnjohtajalle Tuomas Pramille iloinen yllätys. Uutta ulkoseinää muurattaessa Kurjenlinnassa käytettiin Wienerbergerin keraamisia Poroton-kennoharkkoja, joilla saadaan vanhaa massiivitiilirakennetta vastaavat ominaisuudet. Rakenne täyttää sellaisenaan ulkoseiniltä vaadittavan 0,17 W/m2K -lämmöneristävyysvaatimuksen.
Kurjenlinnan rakennukset ovat olleet rapattuja ja näin ne ovat jatkossakin. Muuratun pinnan päälle tulee perinteinen kalkkisementtilaastilla toteutettu kolmikerrosrappaus ja pinta viimeistellään kalkkisementtimaalilla.
Käytössä myös Fesconin märkälaastijärjestelmä
Kurjenlinnan työmaalla oli käytössä myös Fesconin kehittämä uusi märkälaastijärjestelmä. Siinä märkälaasti valmistetaan työmaalla siilokalustolla sekä sitä varten kehitetyllä kypsytyssammiolla. Työmaalle toimitetaan Fesconin märkälaastisiilojärjestelmä sekä kalkkihiekkalaastia säkeissä. Työmaa voi itse valmistaa märkälaastia tarpeen mukaan. Uusi menetelmä puolittaa laastinsekoituksessa tarvittavan henkilötyömäärän. Työergonomia paranee lapioimisen vähenemisen vuoksi.
Aikataulutus sekä logistiikkakustannukset on helpommin hallittavissa, koska kalkkihiekkalaastisäkit voi säilöä työmaalla ja ottaa käyttöön tarpeen mukaan. Menetelmä vähentää myös kuljetuskustannuksia sekä -päästöjä, koska laastin mukana ei enää kuljeteta vettä, vaan se lisätään vasta työmaalla.
Kurjenlinnan sairaala-alueen kehittäminen
- Aluekehittäjä:Vuokrakartio Oy
- Projektinjohtourakka: Rakennuspalvelu J. Martti & Co Oy
- Arkkitehtisuunnittelu: ARK Takala Oy
- Muuraustyö: Rakennus Juhta Oy
- Rappaustyö: Kiinteistömaalaus P. Järvinen ja Vakka-Suomen Rappauspalvelu Oy