Peräti 85 prosenttia vastaajista sanoi ”Erittäin paljon” tai ”Melko paljon”, kun heiltä kysyttiin, kuinka paljon he arvioivat kodin vaikuttavan rakennuksena heidän hyvinvointiinsa. Vastaava prosentti työpaikkoja koskien oli 67. Puhdas ja raikas sisäilma nousi hyvän työpaikan tärkeimmäksi kriteeriksi.
– Halusimme selvittää, miten suomalaiset suhtautuvat koteihin ja työpaikkoihin rakennuksina. Sisäilman laatu nousi tutkimuksessa ihan kärkeen niin kodeissa kuin työpaikoilla. Ja kääntäen: huono sisäilma koettiin eniten työpaikkaa heikentäväksi ominaisuudeksi – jopa yli melun, kuumuuden, pölyn ja hajun. Sisäilman laadun merkitys on siis todella suuri ihmisten kokeman hyvinvoinnin kannalta, kertoo markkinointijohtaja Viktor Lax Saint-Gobain Finlandilta.
Rakennetaan kerralla oikein
Viime aikoina sisäilmaan liittyvät ongelmat ovat nousseet useasti esiin. Teknisen asiantuntijan Vesa Räsäsen mukaan se on merkki ennen kaikkea tietoisuuden lisääntymisestä.
– Primäärinä tavoitteena tulee tehdä alun perin pitkäaikaisia ja terveellisiä rakentamisen ratkaisuja. Kyse ei ole siis yksittäisten tuotteiden valinnasta, vaan rakennuksesta kokonaisuutena. Elinkaarimalli on hyvä esimerkki siitä, miten rakentamisen laatua pyritään oikeasti parantamaan. Kun urakoitsijalle jää vaikkapa 25 vuoden huolto- ja kunnossapidon vastuu rakennuksesta, se myös miettii, mikä on sisäilman laadun kannalta paras ratkaisu.
Weber on viime aikoina kiinnittänyt vahvasti huomiota myös matala-alkalisten tasoitteiden käyttöön betonilattian ja pinnoitteen kuten muovimaton välissä. – Kun tieto lisääntyy, muovimateriaaleihin liittyvät ongelmat tulevat vähenemään. Tämä on yksi hyvä esimerkki siitä, miten yhteistyössä eri osapuolten kanssa voimme kehittää koko alaa hyödyntäviä ratkaisuja. Vähähiilisen rakentamisen ja terveellisten sekä turvallisten ratkaisujen tulee olla rakentamisen keskiössä.
