Suomen vanhin kivikirkko on rakennettu Ahvenanmaalle Jormalaan 1200-luvun lopussa. Se on kestänyt saariston sateet, merellisen viiman ja kuumat kesät – jo paljon ennen kuin ilmastonmuutosta edes aavisteltiin.
– Kivellä on kiistaton sija kirkollisissa rakennuksissa. Se kestää sekä tyylilliset että fyysiset koettelemukset, toteaa arkkitehti Jouni Kulmala, viime kesänä valmistuneen Sääksjärven seurakuntatalon pääsuunnittelija. Samaa mieltä on Ylivieskan uuden kirkon pääsuunnittelija arkkitehti Kimmo Lintula, jonka mukaan kivirakentaminen sopii suomalaiseen kirkkorakentamiseen nyt ja tulevaisuudessa.
Kestävää ja ekologista
Ylivieskan kirkon rakennusmateriaalien valinnoissa painotettiin yksiaineisuutta, ekologisuutta ja kestävyyttä. Se on suunniteltu kestämään sekä rakennusteknisesti että laadullisesti ainakin 200 vuotta. Kirkon runkorakenne on tehty Wienerbergerin Poroton-kennotiiliharkoista ja julkisivut muurattu Ylivieskan tiilen rustiikki-tiilellä.
– Yksiaineisten massiivirakenteiden rakennusfysikaalinen toiminta on hallittua ja ennalta tunnettua. Yksiaineiset rakenteet ovat korjattavia ja elinkaarikestäviä. Tämä mahdollistaa meidän vanhimman rakennusperinnön periaatteiden jatkamisen myös tulevaisuudessa, Lintula toteaa.
Myös Sääksjärven seurakuntatalon toteuttamisessa selkeänä tavoitteena oli saada kestävä ja pitkäikäinen rakennus. Sen runkorakenne on tehty Lammin Kuorikivi-harkoista ja julkisivu rapattu.
– Kivirakenne on turvallinen ja terveellinen. Tilaaja halusi ehdottomasti välttää poispuretun seurakuntatalon rakennusvirheet ja sisäilmaongelmat. Selvää oli, että ehdotimme kivirakentamista, Jouni Kulmala sanoo.
Laasti osa kestävää julkisivua
Helsingin Ullanlinnaan vuonna 1981 valmistuneen Johanneksenkirkon on korkeimmat tornit nousevat 74 metriin. Nyt kirkossa on meneillään tavallista laajempi julkisivukorjaus, jonka aikana käydään läpi muuratun julkisivun ja betonikoristeiden kunto ja tehdään niihin tarvittavat korjaukset.
Yksi remontin onnistumisen perusedellytyksiä oli julkisivujen saumalaastin määrittäminen. Muuratun julkisivun laastisauma on reunaltaan pyöreä, mistä johtuu sen kutsumanimi ”makkarasauma”. Poikkeava muoto vaatii tarkkuutta muuraustyössä, mutta vielä haastavampi tehtävä oli löytää laastille täsmälleen oikea koostumus. Se vaati sekä perusteellista tutustumista vanhoihin materiaaleihin ja työmenetelmiin työmaalla että suurta määrää kokeiluja materiaalit toimittaneen Fesconin laboratoriossa ja tehtaalla.
– Piti löytää resepti, jota noudattaen alkuperäiset värisävyt toteutuvat ja laasti saadaan kestämään julkisivussa pitkään. Olosuhteethan ovat ankarat johtuen sekä rakennuksen korkeudesta että meren läheisyydestä, kertoo myyntipäällikkö Jori Leskinen.
Johanneksenkirkon julkisivujen korjaus aloitettiin keväällä 2021 ja urakka kestää noin puolitoista vuotta.
Ylivieskan kirkon kuvat Tuomas Uusiheimo ja Sääksjärven seurakuntatalon kuvat Marjaana Malkamäki.