Kaupunkien keskusta-alueilla on paljon vanhoja teollisuuskiinteistöjä, joista alkuperäinen toiminta on siirretty muualle. Tehdasmiljöiden kulttuurinen arvo tunnustetaan ja rakennukset ovatkin usein asemakaavalla suojeltuja.
Kaupunkialueella teollisuusalueiden uusiokäyttö tarkoittaa hyvin usein asumista, koska asunnoille riittää kysyntää.Asunnoiksimuuttaminen tarkoittaa usein julkisivujen ja rungon säilyttämistä. Ympäristönäkökulmasta paksujen rakennusosien säästyminen on merkittävää, koska vastaavan uuden rakenteen rakentamisen hiilipäästöt jäävät syntymättä. Rakennus säilyy kaupunkikuvallisena muistomerkkinä menneestä, mutta tarjoaa asukkailleen modernit asuintilat.
Esimerkiksi Tampereella Pyynikin Trikoon tehdasalueella, Hämeenlinnassa Suomen Kasarmeilla ja Turun Telakkarannassa on lähivuosina tehty uusia asuntoja vanhoihin puitteisiin. Usein hankkeisiin liittyy myös tiivistävää uudisrakentamista.
Kaupunkialueen moninaisuus on rikkaus
Asumisen ohella teollisuuskiinteistöt tarjoavat paljon mahdollisuuksia muuhunkin käyttöön, joka voisi monessa tapauksessa soveltua rakennuksen luonteeseen paremmin. Hyviä vaihtoehtoja ovat toimitilat, uudenlaiset tuotannon tilat ja kulttuurikäyttö, jolloin muutos on hienovaraisempi.
Arkkitehti Mikko Lindqvist Helsingin kaupunginmuseosta toivoo, että uutta käyttöä pohdittaessa nähtäisiin vaihtoehtojen moninaisuus.
− Helsingin Kaapelitehdas on klassinen esimerkki kiinteistöstä, jonka kohtalo nähtiin aikanaan ongelmallisena, mutta se on muotoutunut jatkuvasti kehittyen kaupunkia rikastuttavaksi kulttuurikeskukseksi.
Tuore esimerkki kulttuurikäytöstä on Taideyliopiston uusi Mylly-rakennus, jossa vanhat viljasiilot ja Lindqvistin talona tunnettu punatiilirakennus yhdistyvät luontevasti tiilipintaiseen uudisrakennukseen.
Vantaalla Tikkurilan Silkin tehdasalueella on käynnissä laaja muutostyö, jota hallinnoi Renor Oy. Kiinteistössä toimi alun perin Helsinkiin vuonna 1933 perustettu Suomen Silkkiteollisuus Oy, joka muutti Tikkurilaan seuraavana vuonna. Tehdasalueen punatiiliset rakennukset rakennettiin vuosina 1934–1964 ja niissä on toiminut muun muassa kutomo, värjäämö, painamo, tarkkaamo ja pakkaamo.
Alueelle on toteutettu pääasiassa toimistotiloja ja lisäksi siellä toimii Tanssiteatteri Raatikko sekä Teatteri Vantaa.
Katso laajempi artikkeli Kivestä Muuraamalla -lehdestä: