Ajankohtaista

Värit luovat alueelle identiteetin

– Värisuunnittelun tulisi olla olennainen osa kaupunkisuunnittelua jo kaavoituksesta lähtien. Arkkitehtien vapautta ei saa kuitenkaan rajoittaa liikaa, sillä värien käyttö on valtava mahdollisuus, sanoo väritutkija ja värisuunnittelija Saara Pyykkö.

– Kaavoitusprosessin aikana tulee miettiä, mikä on alueen kaupunkikuvallinen tavoite ja miten uusi alue tai täydennysrakentamisen kohde liittyvät aiempaan arkkitehtuuriin ja ympäristöön laajemminkin.

– Helsingin Kuninkaantammi on hyvä esimerkki alueesta, jossa on pohdittu värien ja arkkitehtuurin liittymistä toisiinsa. Kuitenkaan ei ole tehty yksityiskohtaista värisuunnitelmaa, vaan arkkitehdeille on jätetty vapaus käyttää ammattitaitoaan ja luovuuttaan, Pyykkö toteaa.

– Ei asemakaavassa pidäkään määrittää, mikä on rakennusten väri 20 vuoden kuluttua. Hyvä asemakaava on suunnittelijan selkänoja laadukkaalle ympäristölle, jonka tulisi olla kaiken kaupunkisuunnittelun perimmäinen tavoite.

Väri on kokemus

– Nyt on vallalla useita eri väritrendejä ja värinkäytön ääripäitä. Esimerkiksi Vantaan Kivistössä on otettu käyttöön värikartasta kaikkein intensiivisemmät värit.

– Sitten on alueita, joissa on käytetty lähes mustaa, ruskeaa ja tumman harmaata. Tällöin värit ovat hävinneet lähes kokonaan. Näin on osin Jätkäsaaressa, Kalasatamassa ja Kruunuvuorenrannassa.

Pyykkö kiinnostui aikoinaan värien maailmasta nimenomaan värien aistillisuuden vuoksi. Sitä hän kaipaa myös asuinalueiden värisuunnitteluun.

– Väreillä voi leikkiä, mutta rakennus pysyy paikallaan vuosikymmeniä – ja joku näkee sen ikkunastaan päivittäin. Sävyisät, rauhalliset ja mielenkiintoiset värit kestävät aikaa myös esteettisesti.

– Värit eivät ole näköön perustuva, vaan moniaistillinen kokemus. Värien käytössä on valtavia mahdollisuuksia, koska väriin liittyy erilaisia merkityksiä, tarkoituksia ja lähestymistapoja. Ei ole siis kysymys väriteorioista tai -harmoniasta, vaan ihmisen kokemuksesta. Lue laajempi artikkeli Kivestä Muuraamalla -lehdestä: