Muurattu julkisivu painaa yleensä kymmeniä tonneja ja siihen kohdistuu hyvin suuria vaakavoimia tulenpaineesta ja imusta. Muuraussiteet siirtävät nämä voimat rakennuksen runkoon.

Espoo peruskorjaa kouluja elinkaarimallilla. Yksi on Mainingin koulu, jossa peruskorjauksessa vanhasta rakennuksesta jätettiin julkisivun punatiili-ulkomuuraus, betonirunko ja osittain alapohjat, kaikki muu uusittiin.

Tiilestä muurattu julkisivu saa usein pintaansa myös rappauksen. Puhtaaksimuuraus ja rappaus eivät kilpaile keskenään, päinvastoin: molemmilla on etunsa ja usein ne täydentävät toisiaan.

Uudisrakennus kunnioittaa Oulussa vanhan teollisuusalueen historiaa yllättävällä tavalla: julkisivut on ladottu kattotiilistä.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kasarmialueen vanhat rakennukset muuttuvat asunnoiksi ja toimistoiksi sekä saavat rinnalleen uusia asuinrakennuksia.

Muutos kysynnässä on vaikuttanut siihen, että tiilen erilaisten pintojen ja värien määrä on lisääntynyt. Tiiliteollisuusliiton jäsenyritykset ovat tehneet tiilikokojen standardointimuutoksen, jonka myötä

Käsinlyödyistä tiilistä muuratut julkisivut yhdistävät Arabianrantaan kesäkuussa 2015 valmistuneen kerrostalon luontevasti alueen vanhoihin teollisuusrakennuksiin. Rakennuksen rungon

Sluseholmen on Tanskan Kööpenhaminan eteläisessä satamassa sijaitseva keinotekoinen saarien ja kanaalien muodostama niemimaa.

Tanskalainen, useasta työstään palkittu arkkitehti Anna Maria Indrio nostaa Sluseholmenin hyväksi esimerkiksi onnistuneesta uudesta kaupunkiympäristöstä.