Helen selvitti lämpöverkon piirissä olevien kiinteistöjen toteutuneet lämmönkulutukset. 1900-luvun alun rakennuskannan energiatehokkuus on valtaosin joko hyvää tai erinomaista. Taso romahtaa 50-luvulla ja alkaa parantua vasta vuosituhannen vaiheessa.

Vuonna 2015 valmistuneen Talo2020:n käyttökokemukset osoittavat, että passiiviset ratkaisut ovat energiatehokkuuden kannalta ratkaisevia ja Suomessa on helppo asua energiankäytön suhteen omavaraisesti keväästä syksyyn.

Kotkan torin laidalla muurataan kerrostaloa keraamisista Poroton-harkoista, joita projektia vetävä Tiina Halonen kutsuu ”tulevaisuuden materiaaliksi”.

Japanissa suomalaisia tuotteita markkinoiva jälleenmyyjä huomasi Tiilerin myymälän lähellä Helsinki-Vantaan lentokenttää, meni sisään ja otti esitteet. Siitä alkoi tiilitakkojen uusi aluevaltaus.

Rakennusaineena tiili vastaa kestävän kehityksen vaatimuksiin. Se on ollut luonnon tuote jo aikojen alusta. Mutta hyvää tuotetta ei ikä paina: tiili on aina edukseen moninaisessa rakentamisessa.

Kööpenhaminassa rakennetaan asuinaluetta, jossa uudiskohteissa hyödynnetään purettavien talojen julkisivuista irrotettuja tiilimoduuleja.

Kaupunkisuunnittelua ja kaupunkiympäristöä pitäisi ajatella ensisijaisesti asukkaiden näkökulmasta, sanoo asuntosuunnittelun professori Hannu Huttunen.

Porvoon keskustaan rakenteilla olevan As Oy Porvoon Aurinkorinteen rakennusmateriaaliksi valittiin harkko sen toimitusvarmuuden vuoksi. Laadusta taas kertoo se, että asuntojen kauppa on käynyt vilkkaasti.

Syksyllä valmistunut Kalasataman kauppakeskus Redi on ollut jättimäinen rakennushanke myös muurareille. Puolentoista vuoden aikana muurattiin yli 3,5 hehtaaria seinää.

Telakkaranta on rakentunut Turun paraatipaikalle Aurajoen itärannalle. Vanha tehdaskiinteistö on saanut sisäänsä loft-asuntoja ja naapureikseen uusia kerrostaloja. Julkisivujen punatiili antaa korttelille yhtenäisen ilmeen.

Lammi Kuorikivi on harkkorakentamisen uusi innovaatio, joka syntyi halusta parantaa rappaus-alustan ja pinnan hallintaa sekä ominaisuuksia.

Norjassa ei kivirakentamista perinteisesti harrasteta, mutta Voksenhagen näytti asukkaiden haluavan kivitaloja.