Kirkkonummelle vuonna 2016 valmistunut Sepänkannaksen päiväkoti oli kaikkien osapuolien mielestä onnistunut: laatu, aikataulu sekä taloudelliset tavoitteet toteutuivat.
– Suunnittelun lähtökohtana oli saada aikaan terve talo, jonka runko- ja betonirakenteiden käyttöikä voisi olla jopa 100 vuotta, kertoo kunnan rakennuttamisprosesseissa projektipäällikkönä toimiva Jussi Yrjänä.
Terveellisyys ja turvallisuus olivat ykkösasiat, joita lähdettiin hakemaan. Tämän takia rakennuksessa on käytetty tiiltä muun muassa julkisivussa. Lisäksi otettiin huomioon tuleva pitkä käyttöikä ja huoltovapaus.
Päiväkoti sai tontin, jolla on kalliopohja. Siitä seurasi, että pystyttiin rakentamaan tuulettuva alapohja ja saamaan kosteusolosuhteet paremmin hallintaan.
– Terve talo lähtee jo tontista, Yrjänä lisää.
Tilannetta optimoitiin niin, että rakennus on sijoitettu korkeuskäyrän mukaisesti tontille. Louhinnat ja leikkaukset olivat mahdollisimman vähäisiä ja tasapainossa. Kaadot saatiin onnistumaan tontin muodon mukaisesti hulevesien poisjohtamiseksi.
Sääsuojassa paikalla rakennettu
Rakennuksen seinät ovat yksinkertaiset, paikalla valettu runko ja verhoiluna poltettu tiili. Kun ontelokenttä saatiin nopeasti valmiiksi, asennettiin höyrysulkukermi.
Ratkaisut pyrittiin tekemään parhaan nykytietämyksen mukaan niin, että kapillaarikatkot ja vesieristeet sekä salaojitukset toimivat. Sääsuoja tehtiin heti rungon jälkeen, jolloin materiaalit eivät kastuneet.
Ikkunat, ovet, villat ja kaikki muuraustarvikkeet siirrettiin logistisesti suoraan autoista hupun alle telineille.
Jussi Yrjänä korostaa logistiikan tärkeyttä. Villat eivät ole pihamaalla ja väliseinätiilien pakkaukset avataan vasta hupun sisällä.
– Sepänkannaksen suunnittelusta opittiin paljon ja siitä seurasi, että Kirkkonummella säälle alttiit uudiskohteet ja peruskorjauskohteet huputetaan koko kunnan alueella, kertoo Yrjänä.
– Huputuksesta toki aiheutuu kustannuksia. Mutta tässäkin pitäisi katsoa kokonaisuutta, mitä hyötyä tästä on, huomauttaa rakennuttajainsinööri Joel Gustafsson WSP Oy:stä. Hän hoiti valvonta- ja asiantuntijatehtävät Sepänkannaksella yhdessä Jussi Yrjänän kanssa.
– Tällaisessa hankkeessa ei pyritä innovaatioihin, vaan tehdään työtä sen eteen, että löydetään todennetut parhaat käytännöt, Gustafsson sanoo.
- Aiheesta on laajempi artikkeli lokakuussa ilmestyvässä Kivestä Muuraamalla -lehdessä