Aivan Hämeenlinnan keskustassa sijaitsevat Suomen Kasarmit muuttuivat rivakasti asunnoiksi ja samalla koko alue avautui kaikille kaupunkilaisille.
Suomen Kasarmit on ollut suljettu sotilasalue toistasataa vuotta. Vanhimmat punatiiliset kasarmit ovat 1880-luvulta. Armeija poistui alueelta 2014 lopussa.
Noin neljän hehtaarin alueella on 14 rakennusta, jotka on rakennettu pääosin vuosina 1882–1913. Kaikki rakennukset ovat suojeltuja. Yhteensä reilut 13 000 kerrosneliömetriä siirtyi kaupassa Senaatti-kiinteistöltä Y-K Finlandin omistukseen.
– Kuusi suurinta rakennusta on tiilestä. Vanhojen kivirakennusten kunto on helposti havaittavissa, kun vain kävelee rakennukset läpi ja katselee sekä haistelee. Kun Suomen Kasarmien tapaiset rakennukset ovat olleet yli sata vuotta käytössä, on se jo osoitus laadusta.
– Suomen Kasarmit ovat hyvässä ryhdissä eli ne on aikoinaan huolella rakennettu, Petri Yrjö-Koskinen sanoo.
Vauhdilla liikkeelle
Kun Suomen Kasarmien omistusoikeus oli siirtynyt toukokuussa 2016, jo kahden päivän päästä alueella oli kaivinkone työssään.
Koko alue valmistui 2018, jolloin alueella on noin 200 asuntoa, 350–400 asukasta sekä toimisto- ja liiketiloja.
Kaava mahdollisti alueelle myös neljä uutta asuinkerrostaloa. Petri Yrjö-Koskinen myi rakennusoikeuden Lehto Groupille.
Vanhojen kiinteistöjen peruskorjausten suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa tiimi, jossa Yrjö-Koskisen kumppaneina on muun muassa Rakennusliike Leimarakentajat sekä Hämeenlinnan kaupungin ja Museoviraston edustajat.
Kovaksi poltettua tiiltä
Ensimmäisenä asunnoiksi muuttui suuri esikunnan rakennus, joka sai uudeksi nimekseen Aunto Oy Hämeenlinnan Karoliina.
Rakennusvaiheessa vastaavana mestarina toimi Kai Tolvanen ja nyt hän on kiinteistön isännöitsijä. Tolvasen mukaan alueen muurareilla on aikoinaan ollut kova urakka.
– Rakennuksen 80 senttiä paksuun julkisivuun on muurattu pari miljoonaa tiiltä ristiin rastiin ja lisäksi on muurattu väliseinät, Kai Tolvanen sanoo.
– Tähän on ihan selvästi valittu normaalia kovemmaksi poltettuja tiiliä, jotka eivät ole imeneet vettä. Näin saumatkin ovat säilyneet erittäin hyvässä kunnossa.
Rakenteisiin ei tarvinnut juurikaan koskea muuten kuin rakentamalla alakertaan kapillaarikatko.
– Sen sijaan talon sisällä on kaikista modernein talotekniikka, muun muassa Hämeenlinnan ensimmäinen digitaalinen porrastaulu, Kai Toivonen toteaa.
Suomen Kasarmin projekti on paljon muutakin kuin vain asuntojen rakentamista yli 100 vuotta vanhoihin kuoriin.
– Haluan säilyttää alueen historiallisen ja arkkitehtonisen miljöön sekä henkisesti että teknisesti, mutta tehdä samalla elävän korttelin. Tänne tulee paljon erilaisia toimintoja ja alue avautuu kaikille kaupunkilaisille, Petri Yrjö-Koskinen sanoo.
- 14 rakennusta, jotka on rakennettu pääosin vuosina 1882–1913, lisäksi neljä uudisrakennusta
- Käyttötarkoituksen muutoksen toteutus: Y-K Finland Oy
- Alueella noin 200 asuntoa sekä toimisto- ja liiketiloja
- Muutostyöt ja uudisrakentaminen: 2016–2018