Rakennusteollisuus pitää ympäristöministeriön tänään julkistamaa ERA17-toimintaohjelmaa näkemyksellisyydessään ansiokkaana, mutta suhtautuu suurella varauksella sen toteutusaikatauluun. ”ERA17 lähestyy rakennetun ympäristön energiatehokkuutta kiitettävän kokonaisvaltaisesti. Sen rohkea visiointi kannustaa koko kiinteistö- ja rakentamisalaa kehitysloikkiin. Toimintaohjelmalle kaavailtu aikataulu on mielestämme kuitenkin liian kunnianhimoinen”, Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti kommentoi.
Energiatehokkuusdirektiivin mukaan uudisrakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia viimeistään vuonna 2020. ERA17-raportissa tämä tavoite on suunniteltu aikaistettavaksi jo vuodeksi 2017, ja Suomen halutaan juhlavuotenaan olevan energiatehokkuudessa edelläkävijä.
”Rakennusten terveellisyyden ja turvallisuuden varmistamiseksi ei riitä, että kärkiyritykset pysyvät muutosvauhdissa mukana. Rakennusyrityksiä on Suomessa yli 20 000. Lisäksi rakennushankkeissa on urakoitsijoiden ohella useita eri osapuolia, kuten suunnittelijoita, rakennuttajia ja rakennusvalvojia. Näiden kaikkien osaamisen tulee vastata uusia vaatimuksia”, Tarmo Pipatti huomauttaa.
Energiatehokkuuden kasvattaminen vaatii uudenlaista tietotaitoa, jota tulee kehittää kaikissa ammattiryhmissä. Etenkin rakennusten rakennusfysikaalinen toiminta on hallittava entistä paremmin, jotta lämpö- ja kosteustekniset riskit osattaisiin tunnistaa ja minimoida. Aikaa tarvitaan paitsi koulutukselle myös tutkimukselle sekä kokemusten kartuttamiselle uusien ratkaisujen toimivuudesta käytännössä.
Yritysten on voitava ennakoida muutokset hyvissä ajoin
”Kannatamme ERA17-raportissa esitettyä rakentamismääräysten tiekartan laatimista koko vuosikymmenelle. Tiekartassa on asetettava realistiset etapit niin uudis- kuin korjausrakentamisenkin määräyksille. Määräysten muutokset parin vuoden välein on liian tiuha tahti. Tiekartan tulee tukea rakentamisen pitkäjänteistä kehittämistä ja parhaimmillaan antaa alan yrityksille riittävät edellytykset sopeuttaa tuotantonsa ja palvelunsa tiukentuviin energiatehokkuusvaatimuksiin”, sanoo Tarmo Pipatti ja toivoo, että alan yritysten ääntä kuultaisiin jo tiekartan valmistelussa.
Koska rakennuskanta uusiutuu hitaasti, tärkeintä on olemassa olevien rakennusten energiankulutuksen vähentäminen. Energiatehokkuuden parantaminen nykyisissä rakennuksissa edellyttää korjausrakentamisen ohjausta sekä rakentamismääräyksillä että erilaisilla taloudellisilla kannustimilla. Rakennusteollisuus kiirehtii ympäristöministeriötä korjausrakentamisen määräysten laatimiseksi. Samalla se muistuttaa, että määräyksissä on otettava hyvin huomioon korjausrakentamisen erityispiirteet ja että määräysten ei tule olla yhtä tiukkoja kuin uudisrakentamisessa.
Määräysten asettamisessa Rakennusteollisuus korostaa periaatetta, jossa normiohjauksella asetetaan selkeät tavoitteet rakennuksen ominaisuuksille, mutta keinot jätetään vapaiksi. Eri materiaaleille, järjestelmille ja laitteille on turvattava tasaveroinen kohtelu. Yritysten on voitava valita kunkin rakennuksen koko elinkaaren ajalta edullisimmat ratkaisut sekä ympäristön että kustannusten kannalta.