Rakennusten kosteusvauriot ovat nousseet jälleen julkisuuteen, osin poikkeuksellisen lämpimän ja kostean kesän myötä. Kauppalehti on tuonut esille rakennusten jäähdyttämisen aiheuttamat kondenssiriskit. Aamulehti taas on uutisoinut uudehkojen ryömintätilojen vakavista kosteusongelmista. Yhteistä näille molemmille on, että ilmaston mahdollisen muuttumisen myötä rakenteet joutuvat yhä ankarammalle kosteusrasitukselle ja siksi vaurioituminen voi olla tulevaisuudessa yhä yleisempää.
Rakennusten ryömintätilat eli ns. rossipohjat ovat yksi kaikkein ankarimmalle kosteusrasitukselle altistuvista rakennetyypeistä. Alapohjien lämmöneristyskyvyn ja ilmanpitävyyden parantumisen ja huonon tuuletuksen myötä ryömintätilojen kosteusrasitus on kasvanut merkittävästi. Kosteusongelmia voi esiintyä jopa kuivillakin rakennuspaikoilla. Epäedullisissa olosuhteissa jo pelkkä ulkoilman kosteus riittää aiheuttamaan kosteusvaurioita. Tämä on seurausta siitä, että ryömintätilat pysyvät tehokkaan lämmöneristyksensä johdosta pitkään ulkoilmaa viileämpinä. Lämpimällä ja kostealla säällä tuuletusilma jäähtyy ryömintätilassa ja sen sisältämä kosteus tiivistyy ryömintätilan rakenteisiin ja pintoihin. Rakenteet voivat tällöin homehtua perinpohjaisesti, koska ryömintätilojen kuivuminen on lämpimään aikaan hyvin hidasta.
Ryömintätilojen rakentamisessa käytetään niiden ankarasta kosteusrasituksesta huolimatta edelleen monia äärimmäisen huonosti kosteusrasitusta kestäviä materiaaleja. Jotta kosteusongelmat voitaisiin jatkossa välttää, ryömintätilojen rakenteissa tulisi luopua heikosti kosteutta kestävistä eloperäisistä materiaaleista ja siirtyä käyttämään ankaraakin kosteusrasitusta kestäviä kiviaineisia ratkaisuja. Niiden hyvä ilmanpitävyys edesauttaa laadukkaan sisäilman saavuttamista, kun ryömintätilan mikrobit ja radon eivät pääse huonetiloihin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamiin kosteusriskeihin varautumisesta on puhuttu rakentamisessakin jo pitkään. Käytännön toimenpiteet ovat sen sijaan jääneet avoimiksi. Varautuminen muuttuviin olosuhteisiin ei välttämättä edellytä monimutkaisia toimia, kuten rakennusfysikaalista tutkimus- ja kehitystyötä tai säännösmuutoksia. Varautuminen hoidetaan käytännön rakentamisessa yksinkertaisesti valitsemalla nykyistä paremmin kosteutta sietäviä materiaaleja ja rakenneratkaisuja. Luopumalla ainakin kaikkein heikoimmin kosteusrasitusta kestävien rakenneratkaisujen käytöstä voidaan varautua sekä ilmastonmuutoksen että muuttuvien käyttötottumusten, kuten huoneistojen jäähdytyksen aiheuttamiin kosteusriskeihin hyvin yksinkertaisesti, edullisesti, nopeasti ja luotettavasti.