Kerrostalojen rakentamista puusta on perusteltu muun muassa betonin suurilla hiilidioksidipäästöillä ja Suomen ilmastotavoitteilla. Todellisuudessa kotimaisen sementtiteollisuuden hiilidioksidipäästöjen osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on keskimäärin vain 1,2 %. Puutuoteteollisuuden tavoitteleman 20 % markkinaosuuden asuinkerrostalorakentamisessa vaikutuksesta kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät vain noin 19 800 tonnia vuodessa eli 0,03 %. Yhtä suuri pienennys saavutetaan jos kaikilla suomalaisilla rekisteröidyillä henkilöautoilla ajetaan vuodessa 45 kilometriä vähemmän (eli päivää kohti 123 metriä vähemmän).
Kotimainen sementtiteollisuus on investoinut energiatehokkaampaan valmistustekniikkaan ja kierrätyspolttoaineiden käyttöön. Esimerkiksi Lappeenrannassa sementtitehtaan vuosien 2006 – 2009 investointien johdosta vuoden 2010 hiilidioksidipäästö oli 61 300 tonnia pienempi kuin se olisi ollut ilman näitä investointeja.
Klinkkeriä korvaavien muun teollisuuden sivutuotteiden kuten masuunikuonan käyttöä sementtien seosaineina on myös lisätty. Ympäristöystävällisen Plus-sementin tekniset ominaisuudet ovat samat kuin Yleissementin, mutta sen hiilidioksidipäästö on noin 10 % pienempi. Plussementin korvatessa lähivuosina kokonaan Yleissementin pienenee hiilidioksidipäästö tämän johdosta noin 33 000 tonnia vuodessa.
Sementtiteollisuus on valmis kantamaan oman osansa hiilidioksidipäästöjen pienentämisestä. Viime vuosina suoritetuilla investoinneilla on hiilidioksidipäästöjä jo voitu vähentää ja korvata fossiilisia polttoaineita muilla energialähteillä. Portlandklinkkeriä korvaavien muun teollisuuden sivutuotteiden käyttöä sementin seosaineina on myös lisätty. Finnsementin tavoitteena on edelleen pienentää sementin hiilijalanjälkeä nostamalla kierrätyspolttoaineiden osuutta energian tuotosta sekä vähentämällä klinkkerin osuutta sementeissä. Asuinkerrostalon elinkaaren aikaisista hiilidioksidipäästöistä pääosa syntyy passiivitasoisellakin asuinkerrostalolla käytön aikaisista lämmityksen, viilennyksen, valaistuksen, kunnossapidon jne energia- ja materiaalitarpeista. Runkomateriaalin vaikutusta näihin ei tässä tarkastelussa ole otettu huomioon. Puukerrostaloja tullaan Suomeen jatkossakin varmasti rakentamaan, mutta niiden vaikutusta Suomen kasvihuonekaasupäästöihin ja ilmastotavoitteisiin ei tule yliarvioida.