Heinäkuun alussa voimaan tulevat uudisrakentamisen energiamääräykset on useimmissa tapauksissa mahdollista täyttää nykykäytäntöjen mukaisilla ratkaisuilla tai varsin pienillä energiatehokkuutta lisäävillä muutoksilla. Haastavinta vaatimuksiin yltäminen on sähkö- ja öljylämmitteisissä omakoti- ja rivitaloissa ja helpointa kauko- tai maalämpöä käyttävissä pientaloissa ja kerrostaloissa.
Määräyksissä rakennusten kokonaisenergiankulutusta ilmaisevan E-luvun laskennassa otetaan huomioon eri energiamuodot. Pienimmät kertoimet ovat uusiutuvalla energialla ja kaukolämmöllä. Ympäristöministeriön ja teollisuuden yhteishankkeessa tehtiin esimerkkilaskelmia siitä, miten uudet vaatimukset voidaan saavuttaa erityyppisissä ja erilaisia lämmitystapoja käyttävissä rakennuksissa.
Pientaloissa paljon vaihtoehtoja
Kaukolämpöä käyttävissä asuinkerrostaloissa tarvitsee esimerkiksi muuttaa sähköiset lattialämmitysjärjestelmät vesikiertoisiksi ja parantaa lämmön talteenoton hyötysuhdetta. Kesäajan ylilämmön hallintaan passiiviset aurinkosuojaukset, kuten säteilyltä suojaavat ikkunalasit, lipat ja kaihtimet, ovat asuinkerrostaloissa yleensä riittäviä eikä koneellista jäähdytystä tarvita.
Kauko- tai maalämpöä hyödyntävät pientalot pääsevät helposti niille asetettuun E-lukuun. Öljyllä lämpiäviin pientaloihin löytyy puolestaan runsaasti vaihtoehtoisia ratkaisuja, joiden avulla energiatehokkuus saadaan vaaditulle tasolle. Sähkölämmitteiset pientalot edellyttävät sen sijaan useita, mittavampia toimenpiteitä tavoitearvoihin päästäkseen. Pinta-alaltaan suurissa taloissa E-luku on tiukempi kuin pienemmissä taloissa.
Todellista ostoenergian kulutusta kannattaa seurata
”E-lukulaskentahankkeessa havaittiin yllättävästi, että esimerkiksi maalämpöpumpulla varustetuissa pientaloissa tulisija ei paranna talon laskennallista E-lukuarvoa, vaikka todellisuudessa tulisijaa lämmityskaudella käytettäessä ostoenergian kulutus pienenee”, sanoo johtaja Antti Koponen hanketta koordinoineesta Rakennusteollisuus RT ry:stä.
Koposen mukaan rakennukseen hankittavan energian kulutus kannattaakin pitää E-luvun rinnalla tarkasteluissa mukana. ”Rakennuksen energiatehokkuuden parantaminen voi lisätä investointikustannuksia rakennusvaiheessa, mutta tuo säästöä käytön aikana. Lämmityksen, ilmanvaihdon, valaistuksen, veden lämmityksen ja muun kiinteistösähkön aiheuttamista vuotuisista ylläpitokustannuksista saa parhaan käsityksen kokonaisostoenergiakulutusta arvioimalla”, Antti Koponen toteaa.
E-lukulaskentahankkeen kolmannen vaiheen rahoittivat ympäristöministeriö, Energiateollisuus, Öljyalan Keskusliitto, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL, LVI-talotekniikkateollisuus ja Rakennusteollisuus RT. Hankkeen tulokset valmistuivat toukokuussa 2012. Hankkeen aiemmissa vaiheissa tehtyjä selvityksiä on käytetty hyväksi uusien energiamääräysten viimeistelyssä.
Lisätietoja
Rakennusteollisuus RT:n Rakentamisen määräykset -osaston johtaja Antti Koponen,
puh. 050 414 0082
Taustatietoa uusista energiamääräyksistä
E-luku ohjaa valitsemaan energiatehokkaita vaihtoehtoja
Uudisrakennusten energiatehokkuutta parantavien rakentamismääräysten kohteena ovat kaikki uudet asuinrakennukset sekä toimitilat mukaan lukien sairaalat ja päiväkodit. Lisäksi määräysten piiriin lasketaan loma-asunnot, joihin on suunniteltu ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettu lämmitysjärjestelmä. Määräykset astuvat voimaan 1.7.2012.
Uusien energiamääräysten myötä Suomessakin siirrytään uudisrakennusten energiatehokkuuden arvioinnissa kokonaisenergiatarkasteluun. Rakennuksen energiatehokkuutta tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena eikä pelkästään rakennusosakohtaisesti, kuten nykyisissä energiamääräyksissämme. E-luku ilmaisee rakennuksen vuotuisen laskennallisen kokonaisenergiankulutuksen lämmitettyä nettoalaa kohden (kWh/m2).
Uudessa tarkastelussa lämmön lähteellä (esim. sähkö, öljy, kaukolämpö, uusiutuva energia) on suuri merkitys energiatehokkuutta arvioitaessa. Eri lämmönlähteille on annettu eri energiamuotokertoimet, jotka vaikuttavat siihen, miten helppo tai työläs rakennuksen E-lukuvaatimus on täyttää.
E-luku koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta ostoenergian kulutuksesta painotettuna eri energiamuotojen kertoimilla. Rakennustyypistä riippuen kokonaisenergiankulutukselle on määrätty E-lukuvaatimus, joka ei saa ylittyä.