Ajankohtaista

Harkko- ja puutalon hiilijalanjäljessä on eroa

Pinja Virnes:

HARKKO- JA PUUTALON KOKO ELINKAAREN AIKAISEN HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA

Pinja Virnesin Karelian AMK:lle tehdyssä opinnäytetyössä tutkittiin kahden talon rakentamisen ja käytönaikaisen energiankulutuksen aiheuttamia hiilijalanjälkiä. Tutkittavina tyyppitaloina oli Lakan Betonin mallitaloista valikoitunut yksikerroksinen harkkorakenteinen talo, jota verrattiin pinta-alaltaan ja muodoltaan yhtäläiseen puurakenteiseen taloon. Seinärakenteita lukuun ottamatta, taloissa oli identtiset ylä- ja alapohjat sekä terassit ja perustukset. Tämän opinnäytetyön aihe on hyvin ajankohtainen, koska kuluttajat ovat entistä ympäristötietoisempia.

Tutkimustehtävänä oli selvittää harkko- ja puurakenteisen talon hiilijalanjäljet. Tavoitteena oli saada vertailukelpoisia tuloksia tyyppitalojen koko elinkaaren aikaisesta hiilijalanjäljestä ja pohtia tähän eroon vaikuttavia syitä. Lisäksi tutkimuksessa pohdittiin, mitä jokainen voi itse tehdä pienentääkseen rakennuksen hiilijalanjälkeä.

Tutkimuksen lopputuloksena koko elinkaaren aikaisten hiilijalanjälkien ero talojen välillä oli 4,5 % puutalon hyväksi.

Opinnäytetyössä todennettuja muita huomioita CO2-päästöjen pienentämiseen olivat mm.

Kun päädytään rakentamaan uusi talo, huomioita on kiinnitettävä niin arkkitehti-, rakenne- kuin lvis- suunnitteluunkin jo heti alkumetreillä, jotta talon aiheuttama hiilijalanjälki olisi mahdollisimman pieni. Rakennuspaikalla vaikuttava pienilmasto vaikuttaa rakennuksen energiankulutukseen, jolloin aurinkoisessa ja tuulelta suojassa olevassa paikassa talo käyttää noin 30 % vähemmän lämmitysenergiaa kuin avarassa ja varjoisessa paikassa oleva. Räystäät ja lehtipuut varjostavat hyvin talon seiniä kesäiseltä ylikuumenemiselta. Suuret oleskeluhuoneiden ikkunat on hyvä suunnitella aurinkoiselle eteläpuolelle, jolloin keinovalon käyttö ja lämmitystarve vähenevät. Ikkunoiden ja ovien U-arvoon on myös syytä kiinnittää huomiota, sillä ne ovat tiiviin ulkoseinän heikoin kohta.