Fil. tri Aino Nevalaisen mielestä kosteus- ja homevaurioihin suhtaudutaan usein ikään kuin ylhäältä annettuina.
– Niinhän ei ole, vaan ne johtuvat virheistä ja puutteellisuuksista rakennus- ja käyttöaikana.
Aino Nevalainen on toiminut tutkimusprofessorina Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella Kuopiossa sekä lukuisissa asiantuntijatehtävissä. Hän tietää paljon sisäilman mikrobeista ja hänellä on myös tietoon perustuva käsitys home-ongelmien syistä.
Aino Nevalaisen mukaan pitää pohtia, miten rakentamisen virheitä voidaan välttää, ottaa oppia ja rakentaa parempaa.
– Kosteuden hallinta rakentamisessa ja rakennuksen käytön aikana on oleellista. Hyvän rakentamisen periaatteista poikkeamiselle ei kuitenkaan näytä yleensä löytyvän vastuunkantajaa, Nevalainen toteaa.
– Rakennuttajat hakevat usein nopeinta ja halvinta ratkaisua. Ajan mittaan se kostautuu. Kunnolliseen suunnitteluun kannattaa panostaa, mutta myös työmaan asiat tulee hallita, ihan kentän viimeiseen tekijään asti, Nevalainen painottaa.
– Muuten rakennetaan taloja, joita joudutaan korjaamaan melkein heti. Tästä on maassamme riittävän monta esimerkkiä.
Ongelmat eivät synny itsestään
– Paljon puhutaan siitä, että yhdestä materiaalista tehdyt rakenteet ovat helpommin käsiteltäviä kosteuden kannalta kuin monikerrosmateriaalit. Mutta kyllä hirsi, kuten muutkin tällaiset materiaalit homehtuvat, jos on kosteutta, Nevalainen painottaa.
Nevalaisen mukaan tiili ei ole hyvä mikrobien kasvualusta.
– Tiilitalossa on aina kuitenkin muita osia ja materiaaleja, joissa homeet kasvavat. Ongelma ei ole sillä tavalla yksinkertainen, että tiili, hirsi tai jokin muu rakenne olisi parempi muita, koska rakennuksissa on aina monenlaisia materiaaleja.
– Kosteudenhallinnan tulee aina olla kunnossa, sillä se ratkaisee homeen kasvun. Kosteus on kaiken a ja o. Kosteudenhallinnan on oltava mukana myös suunnittelussa, korostaa Nevalainen.
Tietoa puuttuu, mutta keksintöjä riittää
– Nykyaikana on tiedon puuttuessa tuotu markkinoille monia sisäilman parantamiseen pyrkiviä ratkaisuja, joilla ei ole tieteellistä pohjaa. Siitä on valitettavan monta esimerkkiä. Syynä voi olla, että ihmisillä on tarve löytää ongelmiin helppoja ja yksinkertaisia ratkaisuja. Näin haluttaisiin olevan myös homeongelmien kanssa, mutta kun sitä ei aina suinkaan ole, Aino Nevalainen sanoo.
– Homeita ja homeiden itiöitä on kaikkialla, mutta homekasvua, siis kasvavaa hometta, ei saa rakennuksessa olla. Olosuhteet ratkaisevat, alkaako home kasvaa, Nevalainen korostaa.
– Kondensoitunut kosteus on vaarallisinta. Kondensaatiota pinnoille tai rakenteiden sisään ei saisi tapahtua, Nevalainen painottaa.
Homeongelmia on muuallakin
Aino Nevalainen korostaa, että home-ongelmia ja homeen aiheuttamia oireita on muuallakin kuin Suomessa. Monessa maassa ne ovat yleisempiä kuin meillä. Kunniaksi Suomelle on Aino Nevalaisen mukaan se, että tästä aiheesta uskalletaan meillä puhua ja sitä tutkia.
– Meillä ollaan tietoisempia home-ongelmista ja olemme avoimempia. Monesti muualla asian esille ottajia pyritään vähättelemään ja valittajia pidetään muuten sairaina tai omituisina.
– Vaikka homeongelmat tuntuvat joskus monimutkaisilta, ongelmien syyt ja niiden ratkaisujen periaatteet ovat yksinkertaisia eikä niiden ymmärrys vaadi mikrobiologian erikoistietoja.
– Järkevintä ja taloudellisinta olisi aina ennalta ehkäistä homeongelmat, mutta syntyneiden vaurioiden korjaamisessa tulisi poistaa homeiset materiaalit ja korjata kunnolla myös kosteuden kertymisen syy.