Turun Telakkarannalle myönnettiin vuoden 2018 Kestävä Kivitalo -palkinto tunnustuksena asuinalueen suunnittelusta, toteutuksesta ja ohjauksesta paikallarakentamisen hyviä perinteitä vaalien.
Wärtsilän vanhan L-tehtaan tiilinen julkisivu ja betonirunko olivat Museoviraston suojelemat. Nyt niiden sisään on nyt rakennettu 165 loft-asuntoa.
L-tehtaan viereen, Aurajokisuuhun, on kaavoitettu rakennusoikeutta yhteensä yli 43 000 kerrosneliömetriä. Rakenteilla on lähin kortteli, johon tulee kaikkiaan seitsemän, 7–8 -kerroksista pistetaloa. Niistä viisi on jo valmiina. Valmistuttuaan Telakkarannan rakentaminen käsittää lähes 900 metrin mittaisen jakson Aurajoen itärannasta.
Yhtenäinen kokonaisuus
– Vanhan ja uuden rakennuskannan ulkoarkkitehtuurin ajallisesta erilaisuudesta huolimatta Telakkarannan asuinalue muodostaa tyylikkään ja yhtenäisen kokonaisuuden, Kestävä Kivitalo -ryhmän puheenjohtaja Pentti Lumme toteaa.
– Uusi rakennuskanta tiilisine julkisivuineen ja lasitettuine parvekkeineen on yhdistetty vanhempaan tiiliseen teollisuusarkkitehtuuriin tavalla, joka tekee alueesta mielenkiintoisen ja näyttävän, Pentti Lumme jatkaa.
Turun Telakkarannassa on vanhan satamanosturin kohdalla oleva teollisuuskiinteistö muutettu loft-asunnoiksi ja sen viereen, kuvassa etualalla on valmistumassa alueen ensimmäinen, seitsemän kerrostalon kortteli.
Näkymät joen yli Turun linnalle
– Arkkitehtisuunnittelun yhtenä haasteena oli, miten luodaan kaupunkikuvallisesti sopusuhtainen kokonaisuus. Luonnollisena ratkaisuna oli tehdä liuskekivillä verhotut sokkelit ja kaikkien uudisrakennusten julkisivut puhtaaksi muurattuna samalla tiilellä. Lopputuloksesta ei huomaa, että mukana on ollut useampi eri rakennuttaja, arkkitehti SAFA Pekka Mäki Arkkitehtitoimisto Sigge Arkkitehdeistä toteaa.
Kaava määritteli julkisivuun punatiilen ja sokkeleihin luonnonkiven.
– Valitsimme ruskonkirjavan Makasiini-tiilen, joka istuu hyvin kokonaisuuteen. Yhtenäinen kortteli oli yksi suunnittelun perusasia ja tärkeää kestävän ympäristön kannalta, Pekka Mäki lisää.
Kestävä kivitalo jo alun perin
L-tehtaan kiinteistö on 110 metriä pitkä, 30 metriä leveä ja 26 metriä korkea.
– L-tehdas oli jo alun perin tehty hyvin loft-henkeen, arkkitehti SAFA Kari Haroma Arkkitehtitoimisto Haroma & Partners Oy:stä sanoo.
Hyvin säilynyt julkisivu oli aikoinaan tehty neljän tiilen paksuisena.
– Museovirasto ei hyväksynyt lisäeristystä, mutta ei sitä olisi tarvittukaan. Paksu tiiliseinä ilmaväleineen eristää lämpöä hyvin, Kari Haroma toteaa.
Kiinteistö on saanut uudeksi nimekseen Loft-Tehtaan. Sen kaikille asunnoille ei saatu näkymää joelle, mutta sitä korvaa kaksi tilavaa, lobby-tyyppistä sisäpihaa.
Kaavoittaja halusi rakennukseen monipuolista käyttöä, joten Loft-Tehtaassa on myös toimistotiloja rakennuksen keskellä.
Kari Haroman mukaan loft-asuntojen rakentaminen vanhaan kiinteistöön on parasta mahdollista kierrätystä.
– Rakennusmassa on iskostunut kaupunkikuvaan ja ihmisten mieleen. Loft-Tehtaan julkisivun tiilet lähtevätkin nyt toiselle kierrokselleen, joka kestää uudet 70 vuotta. Tämä on järkevä rakennustapa, mutta ei välttämättä halvin.
Kiitokset kaavoittajille
Turun kaupungin kaavoituksella on ollut hyvin keskeinen rooli Telakkarannan alueen toteuttamisessa.
– Kaavallinen tavoite oli suunnitella Turun oloissa sopivan kokoiset, yksittäin toteutettavat kerrostalotontit ja selkeä liikenneverkko, kertoo kaavoituspäällikkö Paula Keskikastari Turun kaupungilta.
– Maanomistaja Wärtsilä Kiinteistöt ei halunnut luovuttaa aluetta yhdelle toteuttajalle, vaan myi enintään kaksi tonttia kerrallaan, jotta moninaisuus toteutuisi.
Paula Keskikastari muistuttaa, että Telakkaranta on valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön osa ja Aurajoen teollista maisemaa.
– Teollisesta vaiheesta jääneet ominaispiirteet, nosturit, telakan osa ja rannan muoto säilytettiin. Suojellut nosturit luovat ihan oikeasti paikan henkeä ja kadun tason pienet telakkafragmentit ovat myös tärkeitä.
Korttelin keskellä on väljä ja viihtyisä piha. Taloyhtiön pysäköintitilat ovat pihakannen alla ja niistä pääsee hisseillä suoraan porraskäytäviin. Lähes kaikissa asunnoissa on suuret parvekkeet, joista on upea näkymä Aurajoelle kohti Turun linnaa.
Kaava määritteli uudisrakennusten julkisivuun punatiilen, joka yhdistää korttelin vanhempaan teollisuusrakentamiseen. Reilusti ylös korotettu sokkeli on verhottu luonnon liuskekivillä.
Alkujaan 1934 rakennetun Wärtsilän tehdaskiinteistön tiiliseinien sisällä on nyt 165 loft-asuntoa sekä toimistotiloja. Loft-Tehtaassa on asukkaiden käytössä kaksi koko rakennuksen korkuista sisäpihaa, jonne voi tulla vilvoittelemaan myös taloyhtiön saunasta.