Uutta kerrostaloa rakennuttaa Agda Kolmijoen perikunta, joka myös omistaa tontin ja sillä olevat kiinteistöt.
– Tontti ostettiin 1897, jotta saatiin hevosille paikka torilla käyntien ajaksi. Äidinäitini aloitti varsinaisesti talojen rakennuttamisen ja minä jatkan nyt suvun kolmantena naisena samaa perinnettä, Tiina Halonen kertoo.
Arkkitehti SAFA Jani Prunnilan mukaan tulevan rakennuksen arkkitehtuuria hahmoteltiin pitkään.
– Tavoitteena oli tehdä uudisrakennus puuttuen mahdollisimman vähän hienoon, vanhaan pihapiiriin.
Uudisrakennus sai sijaintinsa mukaan nimekseen Toritalo. Sen naapurissa on kivitalo 1920-luvulta.
– Uudisrakennuksen julkisivussa on samaa, selkeää rytmiä. Normaalia isompi huonekorkeus mahdollisti myös korkeat ikkunat, jolloin saatiin julkisivuun ryhtiä. Torille päin ikkunat avautuvat luoteeseen. Ikkunoiden länsismyygit viistettiin, jolloin saadaan ilta-auringonkin säteet huoneistoon.
– Toritalo jatkaa hyvin tontin rakennusperinnettä. Siitä tulee modernin klassinen ja arvokkaan vaatimaton, Jani Prunnila luonnehtii.
Kivirakennuksen paikka
Tiina Halonen ja Jani Prunnila pohtivat yhdessä talon rakennusmateriaalia.
– Pihalla on puutaloja, mutta Toritalo tulee keskustorin laidalle muiden kivirakennusten viereen. Kivirakenne oli luontevin vaihtoehto. Minulla ja Tiinalla oli sama arvomaailma: halusimme kestäviä, mutkattomia ja perinteisiä rakennusmateriaaleja. Ajatonta ja järkevää. Ajatus yksiaineisuudesta tuli tilaajalta, Jani Prunnila kertoo.
Näin päädyttiin ratkaisuun, jossa ulkoseinät muurattiin paikalla harkoista, runko tehtiin betonielementeistä ja kuorilaatat valettiin, mikä mahdollisti lattialämmityksen ja tietyn tyyppiset parvekeovet.
– Harkkorakentamisessa ei tarvitse huolehtia kosteuselämisestä betonielementtien tapaan. Toisaalta emme halunneet vanhaan pihapiiriin sandwich-elementeistä tehtyä julkisivua, Jani Prunnila toteaa.
Kennoharkkoa kerrostaloon
Harkoksi valikoitui Wienerbergin toimittama keraaminen Poroton-kennoharkko. Kotkan Toritalo on ensimmäinen Poroton-kennoharkoista rakennettu kerrostalo Suomessa. Pientaloja on tehty vastaavanlaisista Porotherm-harkoista jo lukuisia.
Keraaminen kennoharkko on Keski-Euroopassa yleinen runkorakennusmateriaali ja kiinnostus keraamisten tiiliharkkojen käyttöön rakentamisessa kasvaa myös Suomessa. Esimerkiksi Oulussa ja Rovaniemellä on rakenteilla useampikin koulu, joihin rakenteeksi on valittu keraaminen kennoharkko.
Kennoharkon raaka-aineena on savi, joka on terveellinen, puhdas luonnontuote. Poroton-harkko on täytetty perliitillä.
Perliitti on kiviainesta, joka ottaa vastaan ja luovuttaa kosteutta tiilen tapaan. Se valmistetaan vulkaanisesta kivestä noin tuhannen asteen kuumuudessa. Kevyt ja valkoinen, raemainen perliitti on myös yleisesti käytetty maanparannusaine.
Poroton-kennoharkolla on parempi kantavuus kuin Porothermillä. Perliittitäytteisen harkon ääneneristävyys on myös parempi.
Suomessa kerrostaloihin suositeltava kennoharkko on Poroton S8-P, jonka koko on 248x490x249 mm ja U-arvo <0.17 /m2K.
Toritalo, Keskuskatu 9, Kotka
- 4 kerrosta ja ullakko, jossa talosauna ja iv-konehuone
- 12 asuntoa (696 m2) ja katutasossa liiketiloja (212 m2)
- Bruttoala 1 339 m2
- Ulkoseinät Wienerbergin Poroton-kennoharkkoja, julkisivu rapattu, runko betonielementtejä, kuorilaatat paikalla valettu
- Rakennuttaja: Agda Kolmijoen perikunta
- Pää- ja arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Jani Prunnila Oy
- Rakennesuunnittelu ja rakennuttajakonsultti: Insinööritoimisto Reijo Strandman Ky
- Pääurakoitsija: Oy Rakennuspartio
- Rakennusaika: 1/18–1/19
