Kivitalon suunnittelu

Kosteustekninen suunnittelu

Kosteustekninen suunnittelu

Energiamääräysten kiristyessä rakenteiden kosteustekninen toimivuus asettaa entistä suurempia haasteita suunnittelulle.

Tärkeää aihetta ei tulisi sivuttaa kevyesti energiamääräysten kiristämisen varjolla. Rakenteiden kosteustekninen toimivuus pitää huomioida suunnittelussa yhä paremmin, koska rakennusten energiatehokkuus paranee tulevaisuudessa kohti passiivitasoa.

Kiviset ulkoseinärakenteet eivät ole herkkiä vaurioille. Vaurioita niihin aiheuttavat lähinnä suuret paikalliset rasitukset kuten ränni- ja syöksytorvivuodot ja vuodot räystäältä. Tyypillinen riski on myös rakennusaikainen kosteus ja työnaikainen kastuminen.

Tiilestä muuratun kuorimuurin riskialttius riippuu sen takana olevasta rakenteesta. Rankarakenteinen seinä on huomattavasti herkempi vakaville vaurioille kuin tiili-villa-tiili tai tiili-villa-betoni rakenne. Tiiliverhous läpäisee vettä, minkä vuoksi osa julkisivupinnalle joutuneesta vedestä tunkeutuu myös tiiliverhouksen takana olevaan seinään tai sen alaosan lähettyvillä oleviin muihin rakenteisiin. Sisäpuolisen rakenteen tiiviys vaikuttaa merkittävästi siihen kuinka paljon esimerkiksi eristetilan kosteus vaikuttaa sisäilmaan.

Ohjeet kosteusteknisesti toimivien muurattujen rakenteiden suunnitteluun

Kuorimuuri

  • Muuratun ulkoseinäverhouksen vähimmäispaksuus on 85 mm. Yli kaksikerroksisissa rakennuksissa tai voimakkaalle viistosateelle alttiissa kohteissa, kuten avoimella paikalla sijaitsevissa räystäättömissä rakennuksissa, suositellaan ulkokuoren vähimmäispaksuudeksi 130 mm.
  • Rakennukselle on tehtävä kunnon räystäät.
  • Kuorimuurauksella verhoiltua puurakenteista ulkoseinää voidaan käyttää matalissa rakennuksissa ja tavanomaiselle viistosaderasitukselle altistuvilla alueilla, kun rakenteen tuuletuksen toimivuus varmistetaan. Runsas paikallinen esim. kattovesien imeytyminen muurattuun rakenteeseen tulee estää.
  • Muuratun ulkoseinän halkeilua rajoitetaan mm. käyttämällä riittävästi liikuntasaumoja. Liikuntasaumat tehdään sadevesitiiviiksi.
  • Ulkoverhouksen alareunan tulee olla vähintään 300 mm viereisen maanpinnan yläpuolella.

Vuotovesien poistaminen

  • Alimmasta tiilikerroksesta tulee jättää joka kolmas pystysauma auki rakenteen tuuletuksen ja rakenteeseen joutuneiden vuotovesien poistamisen varmistamiseksi. Tarvittaessa, esim. korkeissa tiilijulkisivuissa (>5 kerrosta), suositellaan joka kolmas pystysauma jätettäväksi auki kahdesta alimmasta tiilivarvista.
  • Vuotovesien poistuminen rakenteesta järjestetään myös liikuntasauman kohdalla ja vaakasuorista rakenneliitoksista, kuten ikkunan ja oven päältä ja eri materiaalien liitoskohdilta.
  • Muuraussiteet asennetaan ulospäin kalteviksi siten, etteivät ne johda vettä sisään seinärakenteeseen.
  • Seinärakenteen ja perustusten väliin asennetaan vettä rakenteesta ulospäin johtava kerros, esim. bitumikermikaista. Kuorimuurin perustus voi olla samalla tasolla muun seinärakenteen kanssa tai se voidaan porrastaa muuta seinärakennetta tai aluspuuta alemmalle tasolle, jolloin vuotovedet poistuvat alemmalta tasolta..

Tuuletusjärjestelyt

  • Muuratuissa ulkoseinissä tulee käyttää tuuletusväliä kuorimuurin takana sekä vesihöyryä läpäisevää tuulensuojatarviketta tai tuulensuojapintaista lämmöneristelevyä. Tuuletusvälin tulee olla vähintään 40 mm leveä.
  • Muuraustyön huolellisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Laastisaumojen tulee olla täysiä ja tiiviitä. Laastipurseet eivät saa pudota tuuletusväliin ja tukkia sitä eivätkä ne saa ulottua tuulensuojapintana.
  • Tuuletusvälin tulee olla yhtenäinen ja yhteydessä ulkoilmaan ylä- ja alareunastaan ja sen toimivuus tulee varmistaa.
  • Välin alaosan avoimuus voidaan varmistaa jättämällä alimmasta tiilikerroksesta esim. joka 6. tiili pois muuraustyön ajaksi ja muuraamalla ne paikoilleen vasta sen jälkeen kun tuuletusraon avoimuus on ensin tarkastettu.
  • Tuuletuksen toimivuus liikuntasauman kohdalla sekä ikkunan yläpuolella varmistetaan.
  • Liikuntasauma tehdään siten, ettei tuuletus katkea sauman kohdalla.

Harkkorakenne

  • Muuratut massiiviset kevytsorabetoniharkkojulkisivut tulee pinnoittaa esim. rappauksella sadeveden imeytymisen vähentämiseksi. Mikäli kevytbetoniseinässä käytetään erillistä ulkoverhousta, tämä toimii sadesuojana.
  • Rappauksen lujuuden ja tiiviyden tulee heiketä ulospäin. Kalkkilaastilla rapattua seinää ei saa korjata sementti- tai kalkkisementtilaastilla.
  • Muuratun ulkoseinän pinnoitusta valittaessa tulee ottaa huomioon mm. alustan lämpö- ja kosteusliikkeet ja pinnoitteen vaikutus rakenteen kuivumiseen.
  • Harkkorakenteet pinnoitetaan tiiviisti vasta kun rakennekosteus on poistunut
  • Pinnoitusajankohtaa määrättäessä otetaan huomioon muurattuun rakenteeseen mahdollisesti sitoutunut suuri rakennuskosteusmäärä ja sen hidas poistuminen rakenteesta.
  • Ulkopinnan pintatarvikkeita tai pintakäsittelyä suunniteltaessa otetaan huomioon mm. pinnoitteen tai pintatarvikkeiden vedenimuominaisuudet ja vesihöyrynvastus sekä näiden ominaisuuksien vaikutus rakenteen kosteustekniseen toimintaan. Vettä hylkivä pinnoite vähentää sadeveden imeytymistä materiaaliin ja vaikuttaa siten myös vesikalvoa kasvattavasti. Pinnoitteen ja pintatarvikkeiden vesihöyrynvastus vaikuttaa rakenteen kuivumiseen ulospäin. Liian tiivis pinnoite aiheuttaa rappauksen irtoamisen.
  • Pinnoitteen kestävyys ja uusimisen helppous tulee ottaa huomioon, mikäli pinnoitteella on rakenteen kosteusteknisen toiminnan kannalta oleellinen merkitys.