Energiatehokkuus

Noin 80-90 % nykymääräysten mukaan rakennettujen talojen ympäristövaikutuksista syntyy niiden käytön aikana.

Eniten kasvihuonepäästöjä aiheutuu asumiseen liittyvästä energiankulutuksesta, kuten lämmityksestä, jäähdytyksestä, valaistuksesta, koneista ja ilmanvaihdosta. Nollaenergiataloissakin käytönaikaisen energiankulutuksen osuus on noin 60 %.

Kivirakenne säästää energiaa

Kivi sopii hyvin matalaenergia- ja passiivitalojen rakennusaineeksi. Kivitalon rungon tiiveys ja massiivisuus takaavat rakennuksen energiatehokkuuden.

Kivirakenteisen talon massiivista runkoa hyödyntämällä voidaan säästää lämmitykseen tarvittavaa energiaa 5–10 % ja jäähdytykseen tarvittavaa energiaa jopa 50 %. Parhaimpaan tulokseen päästään, kun rakennus on rakenteeltaan sekä massiivinen että tiivis.

Kivitalo on luontaisesti tiivis. Kiven suuri massa auttaa eristämään lämpöä ja tasaamaan lämmönvaihteluja varaamalla itseensä luonnollisella tavalla lämpöä. Kiviseinä varastoi lämpöä kylmällä ja viileyttä lämpimällä säällä.

Massiivinen runko säästää energiaa ja korvaa siten kivisen rakennusmateriaalin valmistuksessa syntyviä päästöjä. Massiivisuuden ansiosta kivitalossa saadaan hyötykäyttöön ilmaiset, vähäpäästöiset tai kokonaan päästöttömät energiamuodot, kuten auringonsäteily ja ihmisten, tulisijojen sekä sähkölaitteiden tuottama lämpö.

Milloin rakennus on energiatehokas?

Muistilista energiatehokkaan rakennuksen ominaisuuksista.

• hyvä ulkovaipan lämmöneristys (seinä-, ylä- ja alapohjarakenteet)
• tiiviit ja hyvin eristävät ikkunat ja ovet
• huolellisesti rakennettu ilmatiivis vaippa
• koneellinen ilmanvaihto, jossa on tehokas lämmön talteenotto
• kylmäsillaton rakenne
• lämmitysratkaisussa otettu huomioon ekotehokkaat ja paikalliset olosuhteet (kauko- tai maalämpö, tulisijat, aurinko)
• selkeä ja helppokäyttöinen automaatio, joka palvelee kokonaisuutta
• ammattitaitoinen kokonaissuunnittelu
• huolellinen toteutus