Tiiviyden vaikutukset

Tiiveys parantaa energiatehokkuutta

Rakennusten ilmanpitävyydestä ja sen merkittävyydestä etenkin rakennusten energiatehokkuudessa on viime aikoina puhuttu paljon. Uusimmat tutkimukset ovat osoittaneet, että rakennuksen tiiveyttä parantamalla voidaan lämmitysenergiaa säästää jopa 30%.

Hyvällä ilmanpitävyydellä voidaan energiankulutuksen pienentämisen lisäksi muun muassa pienentää kosteusvaurioiden riskiä ja parantaa ilmanvaihdon säädettävyyttä.

Hallitsemattomien ilmavuotojen vähentäminen myös parantaa sisäilmastoa ja asumismukavuutta, kun esimerkiksi alapohjan epäpuhtaudet eivät pääse rakennuksen sisälle eikä vuotoilma aiheuta vedon tunnetta. Hyvällä ilmanpitävyydellä on merkitystä myös paloturvallisuuden kannalta.

Hyvän ilmanpitävyyden saavuttamiseksi olennaista on yksittäisten rakennusten kohdekohtainen suunnittelu sekä tiivistystöiden huolellinen toteutus rakennusaikana. Rakentamisvaiheessa tehtävällä lämpökuvauksella on helppo tarkastaa rakenteisiin mahdollisesti jääneet lämpövuotokohdat.

Rakenteiden säilyttävä ilmanpitävinä

Tutkimusten mukaan suurin osa ilmavuotokohdista on eri rakenneosien (ulkoseinä, yläpohja, alapohja, välipohja, ikkunat, ovet) välisissä liitoskohdissa sekä läpivientien kohdalla. Rakennuksen ilmanpitävyyden kannalta onkin olennaista, että eri rakenneosien ilmansulut liittyvät toisiinsa ja ilmanpitävä kerros jatkuu yhtenäisenä koko rakennusvaipan yli.

Rungon suuret muodonmuutokset (taipumat, painumat, lämpö- ja kosteusliikkeet) ja sekarakenteet, kuten puurankarakenteiden ja kivirakenteiden väliset liitokset voivat erityisesti hankaloittaa ilmanpitävien yksityiskohtien suunnittelua. Ilmanpitävyyden toteuttamiseen käytettyjen ratkaisujen ja materiaalien tulee säilyä ilmanpitävinä koko rakennuksen käyttöiän ajan. Erityisesti rakenneosien välisissä liitoksissa ja muissa piiloon jäävissä ratkaisuissa tulee pyrkiä varmistamaan pitkäaikaiskestävyys, koska ratkaisujen parantaminen myöhemmin edellyttää rakenteiden avaamista.